Noora on intohimoinen muusikko, joka on elättänyt itsensä vuosia eri bändien solisitina ja viulistina sekä kiertämällä Suomea trubaduurina kitaransa kanssa. Seikkailunhalu ja kansainvälisen kehitystyön opinnot ovat vieneet hänet esiintymään myös Afrikkaan Kiberan slummiin sekä Palestiinaan poliittisille vangeille. Aiemmin hän on levyttänyt pitkäaikaisen Valve-bändinsä kanssa. Hänen lauluaan on kuultu myös Tsekkiläisen Irish Dewn levyillä sekä Hymypoika-elokuvan soundtrackillä. Ensimmäinen omaa nimeä kantava Choose me- EP ilmestyy huhtikuussa.
Noora aloitti isänsä pakottamana viulun soiton kuusivuotiaana. Mielenkiinto viulua kohtaan katosi teini vuosina, kun hän hiipi salaa isoveljiensä huoneisiin ja opetteli soittamaan sähkökitaraa. Noora alkoi keikkailla 15-vuotiaana joka paikassa, mihin sai keikan myytyä kuten vankiloissa, varuskunnissa ja vanhainkodeissa. Sittemmin Nooran biisejä on kuultu Suomen rokkilavoilla, pubeissa ja klubeissa, joita Noora on kiertänyt ahkerasti.
Pitkäään Nooran päässä elänyt sooloprojekti sai tulta alleen keväällä 2010. Noora oli pitkään metsästänyt projektiin oikeita ihmisiä. Lopulta hän päätti rohkeasti ottaa yhteyttä juuri niihin kaupunkinsa muusikkoihin, jotka oikeasti halusi bändiinsä, vaikka tiesi heidän olevan haluttuja ja ylityöllistettyjä muissa projekteissa. Nooran riemuksi hän sai suostuteltua jokaisen heistä järjestämään aikaa bändille sekä yhden kolmesta kitaristista tarttumaan bassoon. Nooran taustalla vaikuttaakin tiukka rokcbändi, jonka musiikki ottaa vaikutteita niin grungesta, listapopista kuin funkistakin.
Tulevan EP:n tarinat kulkevat Nairobista Tukholman risteilylle, mutta ne palaavat aina elämän peruskysymyksiin: voiko olla kokonainen ilman rakkaintaan, voiko saada anteeksi, kun on pettänyt tai voiko uhkapelissä jäädä voitolle?
Musiikista: Rakkaus ja kumppani. Olen kokeillut tehdä kaikkea muuta. Palaan aina musiikkiin. Mulla pyörii aina joku biisi seurana päässä. Suurin osa niistä on ihan paskoja, mutta aina sieltä syntyy joku tekemisen arvoinen.
Paras keikka: Vuosia sitten Jerikon vankilassa Mr. Sadatille PFLP:n (Popular Front of the Liberation of Palestine) johtajalle. JÄNNITTI.
Paskin keikka: Pienessä pienessä pubissa kaukana kotoa itsekseen kitaran kanssa. Lavan edessä oli ilkeän näköinen tappelu ja ravintolapäällikkö näytti, että musiikki ei saa loppua.
Elämästä: Koetan pysyä uteliaana ja avoimena ja elää niin, että aiheutan mahdollisimman vähän vahinkoa itselleni tai muille. Ja tietysti nauttia kyydistä, tämä on lyhyt pätkä!
Low Point: Mulla on tosi hyviä päiviä ja tosi huonoja päiviä. Onneksi olen oppinut, että ne huonot menevät odottamalla ohi.
High point: Miljoonia. Innostun joka päivä jostakin. Työt lastenkeskuksessa Afrikan suurimmassa slummissa Kiberassa ovat olleet uskomattomia. Joutuu ajattelemaan omaa elämäänsä vähän eri kulmasta, kun näkee itseään onnellisempia ihmisiä, jotka toivovat elämältään patjaa. (Joutuu myös pettymään itseensä, kun tämänkin jälkeen miettii ihan yhtä paljon omia juttujaan).
Rakastan: Epäitsekkyyttä. Pienetkin aidot ja epäitsekkäät teot saavat mut hyvälle tuulelle.
Vihaan: Ylimielisyyttä. Se on älyttömän typerää, eikä siitä hyödy kukaan… Vähiten ylimielinen itse.